© 2005 Hanna Väinölä
"Lissu huusi kurkku suorana koko matkan!"

Moi!

Meidän uusi Steinroller-vahvistus Lissu kotiutui meille lauantai-iltana. Matka Emäsalosta meille ei ole koskaan tuntunut niin pitkältä kuin silloin -Lissu huusi kurkku suorana koko matkan! Kathrina olikin varoitellut Lissun reaktiota autoa kohtaan, mutta unohti mainita, että korvatulpat olisivat olleet erittäin tervetulleet ;). (Tämän jälkeen olemmekin ajaneet Lissun kanssa autolla päivittäin, mutta aika heikoilla tuloksilla. Tyttö huutaa edelleen, tosin ehkä vähän vähemmän). Kun tämä ikuisuudelta tuntunut matka vihdoinkin päättyi, Lissu pääsi tutustumaan uuteen kotiinsa. Jäin odottamaan Laran kanssa ulos, kun Harto ja napero tulivat sisäille. Tyttö oli erittäin rohkea! Lissu oli tutkinut koko asunnon reippaasti häntä pystyssä. (Toisin kun Lara kolme vuotta sitten jäi ensimmäiseksi ihmeissään istumaan eteiseen).

Ensimmäisenä iltana Lissu ei oikeastaan välittänyt meistä muista ollenkaan. Halusi lähinnä olla vain omissa oloissaan. Tänään meillä on jo aivan toinen tyttö täällä. Lissu seuraa jo tarkasti kaikkien meidän liikkeitä ja haluaa olla mukana kaikessa. Tosin siitä on syntynyt jo nyt ongelmia, koska Larakin on aivan samanlainen. Jos silittää tai huomaa jomman kumman, voi olla 100 prosenttisen varma, että toinen on heti paikalla vaatimassa samaa. Silittäminen vielä menee, mutta leikkimisen kanssa ne tilanteet ovatkin sitten sähköisesti virittyneitä. Vaikka leikimmekin tyttöjen kanssa samaan aikaan, toinen Lissun ja toinen Laran kanssa, niin se ei Laralle riitä. Laran on saatava juuri se lelu, mikä Lisulla on. Tämän takia leikimmekin Lissun kanssa aina kun Lara on lenkillä.  Jos teillä on tilanteen ratkaisemiseksi ehdotuksia, niin otamme ne kiitollisina vastaan.

Jo nyt parin päivän jälkeen on ihana nähdä kuinka tytöistä on seuraa toisilleen. Ensimmäisen vuorokauden aikana Lara oli TODELLA kiinnostunut Lissusta ja halusi leikkiä tämän kanssa koko ajan. Saimme olla koko ajan pelastamassa Lissua Laran innokkailta leikkiyrityksiltä. Edelleenkin tytöt leikkivät keskenään monta kertaa päivässä, mutta Larasta näkee jo, ettei Lissu kiinnosta enää niin paljoa. Leikitkin ovat muuttuneet pentuystävällisemmiksi. Lissu hyökkää välillä oikein kunnolla Laran päälle ja kiskoo/repii tätä lujasti niskasta (Lara parka). Kovinta leikki on iltaisin viimeisen ruuan jälkeen, kun olemme menossa nukkumaan. Lissu menee sängyn alle ja hyökkäilee sieltä Laraa kohti. Larahan on tietysti menossa mukana ja juoksee sänkyä ympäri saadakseen pikku pedon kiinni. Lissu selvästi nauttii vallastaan päästä jonnekin minne Lara ei pääse. Jos Lara koittaa lopettaa leikin, niin Lissu nostaa panoksia haukkumalla sängyn alta, ja taas Laraa viedään.

Suurin ero koiruuksien välillä on Lissun valtava ruokahalu. Yksikään päivän neljästä ateriasta ei voi mennä meiltä vahingossakaan ohi. Lissu kauniisti "vihjaisee" nälästään huutamalla keittiössä ja hyppimällä kaappeja vasten. Niin ja nälkähän ei siis pois lähde syömälläkään. Kun Lara on syömässä samaan aikaan, niin Lissu yrittää heti päästä sinne jälkiruualle. Pari kertaa annoimme Laran murahtaa sille, mutta Kathrinan neuvosta olemme nyt itse estäneet Laran kupille pääsyn. Siinä onkin tekemistä! Kun meidän pikku ahmatti näkee jossain ruokaa, niin mikään maailman mahti ei saa erottaa häntä siitä.

Nyt Lissu alkaa taas heräilemään, joten on kiire ulos.

Niin ja ROSALLE: yllättäen Dublinen matka nyt siirtyy :), joten pääsemme sittenkin tulemaan agility harjoituksiin. Otan Lissun varmaan mukaan ihmettelemään, joten kaikki näkevät sen sitten viimeistään siellä. Innokkaimmat ovat toki tervetulleita käymään meillä jo aikaisemmin! Kummitäti-Ritva oli ainakin innokas näkemään naperon :).


T: Elina, Lara ja Lissu